sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Tunikako

Alku sujui hyvin. Piirtelin Ottobre 5/2009 numerosta Bohemian-tunikan kaavat kahdessa koossa, itselleni ja tyttärelle. Leikkasin kankaat tyttärelle, ihanan pehmoista velouria. Taskut jätin pois ja hihoista tein ylipitkät tulevaa talvea ajatellen.

Olen huono seuraamaan ohjeita (kun sanoin tuon ääneen, jostain syystä mies nauroi ääneen ja kehtasi vielä kysyä, oliko tuo nyt muka jotenkin uutta tietoa), laitoin kaula-aukolle ja hihansuille resorit kuminauhan sijaan. Nekin vielä menivät melko mukisematta paikoilleen.

Vasta helmakäännettä ommellessa se tapahtui.

*KRUNTS*

Kun tuollainen ääni kuuluu ompelukoneesta, se ei yleensä tiedä yhtään hyvää. Pelkäsin pahinta, avasin puolakotelon, öljysin, ihmettelin ja tavasin manuaalia. Ohjekirjakin tarjosi vain täysin hyödyttömiä vaihtoehtoja, tottakai minä olin langat oikein laittanut, tuo konehan on idioottivarma ja olen sen langoittanut jo miljoonaan kertaan! Paitsi että ehkä olen aikaisemminkin langoittanut sen väärin, nyt vain sattui sitten kaksoisneulan kanssa sellainen paikka, josta kone ei pitänyt. Langoitin sitten koneen oikein, huokaisin helpotuksesta ja sain viimein tämän näköisen turauksen aikaiseksi. Malli on jo vähän väsynyt, raukkaparka, huomenna vielä koulupäivä...


Malli oli paitsi väsynyt, myös erittäin tyytyväinen :) Enkä raaskinnut pyytää enää tekelettä takaisin lähempien yksityiskohtien kuvaamista varten!

Itselleni on tuolla Michael Millerin interlockia odottamassa. Tänään meri näytti tuolta kankaalta, kun aurinko heijastui kirkkaasti ja ruskan sävyt toistuivat sinisen veden pinnalla.


Vielä ihanampi kuin kuvassa. Toivottavasti ehdin ennen syyslomareissua tekemään vielä itsellenikin tästä.

2 kommenttia:

  1. Ihanaa velouria, mistä tuo on? Yllättävän hyvin toimii resoreillakin, pitääköhän munkin joskus kokeilla, en ois kyl uskaltanut jos et olis todistanut että voi toimia :D

    VastaaPoista
  2. FB:n Kangashamstereistahan se :) Yleensä siellä on mulle liian pikkusia palasia myynnissä tai sitten hinnat nousee ties mihin, mutta tuon kun näin, niin se oli niin tyttären "näkönen", että pakkohan se oli saada :)

    VastaaPoista